Affordanssit a la Google Docs

Viimeistä viedään! KOPRO-kurssilta valitsin arvioitavakseni Googlen oman Google Docs-ohjelman, joka on ollut meillä todella aktiivisessa käytössä.

Teknologiset affordanssit

Google Docsissa on mahdollista jakaa erilaisia dokumentteja toisten ihmisten muokattavaksi ja kommentoitavaksi. Google Docs mahdollistaa sen, että dokumentit ovat tallessa virtuaalisessa muodossa ja niihin on mahdollista päästä käsiksi missä vain verkkoyhteyksien ulottuvissa. Ne on myös jaoteltu ajankohdan mukaan, joten vanhoihin dokumentteihin on helppo päästä käsiksi myöhemmin. Muokkaajia ja lukijoita on mahdollista kutsua paikalle sähköpostin avulla tai jakamalla dokumentin linkin. Näin voidaan määrittää se, että dokumentit tulevat näkyviin juuri tarkoitetuille ihmisille. Dokumentteja on myös mahdollista upottaa esimerkiksi blogeihin, joista ne voidaan käydä lukemassa suoraan. Google Docsissa on käytössä pitkälti samat ohjelmat kuin Microsoft Officessa. Ja mikä parasta ne ovat myös toisiinsa yhteensopivia. Tämä mahdollistaa yksilöllisen työskentelyn muuttamisen yhteisölliseksi.

Sosiaaliset

Google Docs mahdollistaa yhteisöllisen työskentelyn. Ryhmä voi simultaanisesti muokata dokumenttia. Google Docsissa voi käydä keskustelua chat-toiminnalla niiden henkilöiden kanssa, joilla dokumentti on sillä hetkellä auki. Lisäksi maalaamalla tiettyjä kohtia dokumentista ja kommentoimalla, on mahdollista nostaa esiin tiettyjä ongelmia tai hyviä kohtia. Kommentteihin voi myös vastata ja ne voidaan merkitä ”ratkaistuiksi”. Tämä mahdollisti ainakin meidän osaltamme toimivan ryhmätyöskentelyn. Toisaalta chat-mahdollisuus on aika kömpelö eikä esimerkiksi tue hymiöitä tai muuta multimediaa.

Pedagogiset

Opettajan on mahdollista jättää dokumentteihin spesifejä kommentteja, jotka korostavat tiettyjä kohtia. Muuten Google Docs on pedagogisilta affordansseiltaan samankaltainen minkä tahansa muun dokumentin luomis- ja muokkausohjelman kanssa. Sen avulla esitellään lähinnä valmiita töitä eikä se anna mahdollisuuksia oppimisprosessin arviointiin.

Moo-moo-moodle ja affordanssit

Moodle on ollut käytössämme ensimmäistä kertaa nyt TEL-kurssin aikana. Itse en ole aiemmin tutustunut kyseiseen sovellukseen, joten arvioni perustuvat puhtaasti mainittuun kurssiin. Moodle on yksinkertainen ja helposti käytettävä, mutta ankeudessaan aivan omaa luokkaansa. Se ei todellakaan innostaa luovaan työskentelyyn siinä, missä wiki-ympäristöt tai Second Life.

Teknologiset affordanssit

Moode-ympäristöä on helppo hallinnoida sen yksinkertaisuuden vuoksi. Toisaalta yksinkertaisuus ei mahdollista suurta muokkaantuvuutta, joss opiskelijat voisivat tuoda omia sisältöjään ympäristöön. Sisällön kategorisointi ja jaottelu mahdollistaa sovelluksen käyttämisen tehokkaana kurssialustana. Tekstipohjaisuus pitää kokonaisuuden selkeänä, mutta toisaalta kuolettavan tylsänä eikä innosta luovuuteen. Haku-toiminnan avulla itseään askarruttavia kohtia voi etsiä kurssiympäristöstä. Moodlessa sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu erilaisten foorumeiden alla. Foorumeille voidaan jakaa omat aihealueet ja näin erotella tietyt keskusteluteemat omille paikoilleen.

Sosiaaliset

Erilaiset forumit mahdollistavat ryhmän välisen vuorovaikutuksen, mutta myös tuutoreiden kanssa käytävän kommunikoinnin. Vuorovaikutusta on mahdollista elävöittää hymiöiden avulla, mutta muuten se on tekstipohjaista. Synkronoitua kommunikointia on mahdotonta käydä, joten keskustelu on hidasta eikä kovin spontaania.

Pedagogiset

Peagogiselta kannalta Moodle on helppo apuväline opettajalle. Ryhmien työskentely ja keskustelu on nähtävissä selkeästi ja työtä on mahdollista jaotella erilaisiin vaiheisiin.  Materiaalit on helppo jakaa Moodlen kautta ja informaatio arvostelusta sekä oppimistavoitteista on yksinkertaista liittää osaksi sisältöä.

SL-affordanssit

Teknologiset

Second Life mahdollistaa ryhmätyöskentelyn omissa ryhmätyöskentelykarsinoissa. Kokonaiselle kurssille voidaan rakentaa oma saari, jossa osallistujat voivat muokata ympäristöä haluamaansa suuntaan. Tämä mahdollistaa yhteisen tiedonrakentelun sekä tuloksien esittelyn muulle maailmalle. SL:ään voidaan esimerkiksi rakentaa postereita ja pitää tosi elämän kaltaisia videokonferensseja. Toisian sanoen se mahdollistaa täysin paikasta riippumattoman sosiaalisen tilan, jossa ihmiset voivat esiintyä avatariensa kautta.  Teknisesti SL on aika kömpelö ja tarvitsee tietokoneelta suhteellisen paljon hevosvoimia toimiakseen tyydyttävästi. Osa aivan perusjutuista on myös yllätävän vaativia ja ne vievät paljon aikaa opetella. Siksipä esimerkiksi oman TEL-ryhmäni SL-kokoontumiset ovat jääneet pyöreään nollaan.

Sosiaaliset

Second life mahdollistaa avatarien avulla omanlaisena face-to-face vuorovaikuttamisen. Toisen ihmisen läsnäolosta tulee omanlaisensa tuntuma, kun hänen avatarinsa istuu saman pöydän ääressä juttelemassa. TEL-kurssin alussa meillä olikin hurjat bileet rannalla, kun kaikki avatarimme intoutuivat tanssin pyörteisiin.

SL:ssä on mahdollista chattailla, mutta parhaimmillaan se on yhdistettynä toimivaan mikrofoniin ja kuulokkeisiin. Melkein kenen tahansa kanssa voi alkaa juttusille. Itse eksyin ensimmäisellä kokeilukerralla naapurisaarelle, jossa juttelin hetken jyväskyläläisen Erkin kanssa. Tuskin olisin ”todellisessa” elämässä tällaiseen sattumanvaraiseen  keskusteluun päässyt osalliseksi. Synkronoidun keskustelun lisäksi SL:ssä on mahdollisuus lähettää yksityisviestejä niille ihmisille, jotka ovat suostuneet kavereiksi. Kavereita on myös mahdollista paikantaa kartalta ja saman tien lennähtää paikalle härnäämään.

Pedagogiset

Pedagogisesti ajateltuna SL:ään on mahdollista rakentaa ja organisoida kokonainen kurssi. Kaikki luennot voidaan pitää siellä erikseen tarkoitusta varten rakennetuissa luentosaleissa. Sovellus mahdollista myös hyvin erilaisen vuorovaikuttamisen, joten se sopii alustaksi nettikurssille.

Affordanssaillaan Wevideon tahtiin

Wevideo on OTTO-kurssiltakin tuttu kollaboratiivinen videoiden luomispalvelu. Käytimme wevideota hyödyksemme myös KOPRO:ssa ja nyt minun onkin aivan pakko esitellä digitarinamme, joka paremmin kuin mikään posteri tai loppuraportti valaisee sitä, millainen projektimme käytännössä oli:

 

🙂

Teknologiset affordanssit

Wevideossa on mahdollista tuoda sovellukseen omia kuvia, äänitiedostoja ja efektejä, joista rakennetaan oma video. Myös sovelluksen omaa kuva- ja äänipankkia on mahdollista käyttää erilaisten tarinoiden luomiseen.  Visualisointi ja äänen tuominen esityksiin mahdollistaa huomion kiinnittämisen tärkeisiin seikkoihin ja tunnelman luomisen. Wevideossa voidaan luoda kätevään pakettiin laitettu esitys, joka voidaan tuota esimerkiksi Vimeoon tai Youtubeen. Näin sen jakaminen loputtomasti eteenpäin mahdollistuu.

Sosiaaliset

Wevideo mainostaa itseään kollaboratiivisena sovelluksena. Sen catchphrasekin on ”Making video social”. Tämän huomioon ottaen wevideo ei lupauksistaan huolimatta ole täynnä sosiaalisia affordansseja. Toki videolle voi määrittää useamman tekijän, jotka kaikki voivat tuoda omia kuviaan ja musiikkejaan yhteiseen projekti-kansioon. Mutta videon muokkausta ei ole mahdollista tehdä simultaanisesti, sovellus ei sisällä mitään välineitä ryhmäläisten keskinäiseen kommunikointiin ja joka kerta kun videota on muokattu siitä pitää tehdä täysin uusi versio. OTTO-kurssilla ratkaisimme tämän ongelman käyttämällä AC:n ruudunjakamistoimintaa yhdessä wevideon kanssa. Tällöin tekeminen onnistui samaan aikaan yhteisöllisesti.

Pedagogiset

Pedagogisena affordanssina wevideon kohdalla näkisin digitarinan luomisen ja luovuuden mahdollistamisen. Digitarina toimii samaan tapaan kuin tämä blogikin eli havainnolistamassa sitä matkaa, minkä yksilö/ryhmä/projekti on käynyt läpi. Sen avulla on mahdollista hahmottaa muille ja itselleen omaa oppimisprosessiaan ja nähdä ne tärkeät ja vähemmän tärkeät seikat sen onnistumiselle. Wevideo toimii Prezin tavoin asioiden visualisoijana. Uskonkin, että Wevideon paras affordanssi on narratiivisen lähestymistavan mahdollistaminen. Kerronnallisuus on kuitenkin se keino, millä ihmiset ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta hahmottavat maailmaa.

Affordansseja Prezistä

Oi Prezi. Lukemattomat ovat ne kerrat, kun olen tämän vuoden aikana ihastuttanut kurssikavereitani prezi-esityksilläni. Kyllä saavat ihmiset aina silmät pyöreinä ja oksennus kurkussa katsella kuinka minun seminaarityöni pyörivät väkkärää. Siinä kalpenee powerpointit aika tehokkaasti!

Teknologiset affordanssit

Prezin avulla voi rakentaa polkujen avulla esityksiä, joissa zoomataan, laajennetaan ja pyöritään ympyrää. Tämä mahdollistaa erilaisten asiayhteyksien ja kokonaisuuksien havainnollistamisen visuaalisesti. Preziin on myös mahdollisuus upottaa videoita ja muuta materiaalia, joiden avulla teemaa voi esitellä muutenkin kuin pelkästään tylsästi tekstillä. Prezi-esityksestä voi oikeastaan tehdä juuri sellaisen kuin itse haluaa sillä mahdollisuudet muokata värimaailmaa ovat loputtomat. Oma Prezi on myös mahdollista avata täysin julkisesti niin, että sen sisältämää tietoa on mahdollista jakaa ympäri maailmaa. Näin ollen omasta prezistään on periaatteessa mahdollista saada palautetta keltä tahansa.

Sosiaaliset

Prezi mahdollistaa usean eri ihmisen välisen yhteistyön. Esitystä voidaan muokata simultaanisesti ja muutokset päivittyvät sovellukseen välittömästi. Prezissä ei ole (ainakaan ilmaisversiossa) erikseen kommunikointiin varattua toimintoa, joten kommunikoinnin tulee joko tapahtua toisen sovelluksen kautta tai sitten puhtaasti esitykseen suoraan kirjoittamalla. Muut sillä hetkellä työskentelevät ihmiset näkyvät Prezissä värikkäinä palleroina eräänlaisina avatareina, jotka siirtyvät sitä mukaa ruudulla kuin minne työskentelijän huomio kulloinkin kiinnittyy. Tämä mahdollistaa muiden työskentelyn seuraamisen sekä sen, ettei vahingossa yritä tehdä yhtä aikaa samaa asiaa. Hahmoilla voidaan myös kiinnittää toisten huomio itselle tärkeään kohteeseen. Lisäksi hahmot mahdollistavat tunteen yhteisöllisestä kollaboraatiosta. Koneella nyhjöttäminen ei tunnu ollenkaan niin yksinäiseltä, kun ympärillä hyörii värikkäitä pikkuotuksia joiden tietää edustavan omia ryhmätovereitaan.

Team Campanula prezeilemässä

Pedagogiset

Pedagogiselta kannalta prezi mahdollistaa oman tiedon jakamisen, sen kategorisoimisen ja esittämisen mielekkäällä tavalla. Eritysesti visuaalisuus on yksi prezin parhaista puolista ja auttaa varmasti sellaisia ihmisiä, joiden muisti on visuaalinen.

Purot.net & affordanssit

Teknologiset

Purot.net mahdollistaa yhteisöllisen tekstin tuottamisen ja sen muokkaamisen. Eikä pelkästään tekstin, vaan ympäristöön on mahdollista upottaa erilaista multimediaa, kuten videoita ja muita esityksiä. Tämä mahdollistaa yhtäaikaisen työskentelyn muissa sovelluksissa, mutta tulosten esittelyn ja kokoamisen Purotissa. Kategorioilla ja eri sivuilla on mahdollisuus jaotella eri toimintoja ja suunnata huomiota erilaisiin asioihin. Erilaiset ryhmätyöskentelytilat mahdollistavat ryhmätyön keskittämisen tietyille sivuille, jolloin jokaiselle ryhmälle muodostuu oma oppimisympäristö. Ryhmät voivat myös samaan aikaan tarkastella toisten ryhmien tiloja ja reflektoida omaa toimintaansa verrattuna näihin.

Sosiaaliset

Purot.netissä on käytössä keskustelu-palsta, joka on jokaisen sivun oikeassa laidassa. Tämä mahdollistaa asynkronisen kommunikoinnin. Tosin keskustelutoiminnossa on se huono puoli, että vilkkaammassa keskustelussa kaikista kommenteista on vaikea pysyä perillä. Kategorisointimahdollisuus foorumin tapaan olisi ehkä helpottanut kommunikointia. Viime kertaisen käyntini jälkeen huomaan, että Purotiin on tehty facebookmainen ominaisuus. Kommenteista on nyt mahdollista tykätä! Todella tervetullut uudistus sillä se mahdollistaa nopean kommunikonnin ja positiivisen palautteen annon ilman, että aikaa mene itse tekstin tuottamiseen.

Pedagogiset

Pedagogisesti ajatellen wiki-ympäristö on ihanteellinen yhteisöllistä oppimista ajatellen. Siellä opiskelijat voivat tuottaa tekstiä kollaboratiivisesti ja kaikkien tekemät muokkaukset ovat nähtävissä. Tämä mahdollistaa myös ryhmätyön tehokkaan arvioinnin ja sen näkemisen, ketkä ovat työskennelleet eniten ja ketkä vähiten. Purot mahdollistaa työskentelyn rytmittämisen erilaisiin vaiheisiin. Esimerkiksi OTTO-kurssilla työskentely oli välillä itsenäistä tiedonhakua ja seuraavassa vaiheessa yhteisöllistä keskustelua sekä lopputuloksen muokkaamista.

Adobe connect ja affordanssit

Täytyy sanoa, että affordansseja on todella vaikea miettiä. Minusta tuntuu, etten ole vieläkään ymmärtänyt jaottelua sosiaalisiin, pedagogisiin ja teknologisiin affordansseihin ja näistä varsinkin viimeksi mainittu aiheuttaa ongelmia. Hommaa vaikeuttaa myös, se että aina kun yritän googlailla aiheesta apua päädyn vain kanssakurssilaisteni blogeihin, joissa aihetta ihmetellään yhtä lailla…

Yksi tämän vuoden käytetyimmistä sovelluksista on ehdottomasti ollut Adobe Connect, tuo mukava ääni- ja videopuheluiden mahdollistaja.

Teknologiset

AC:tä on suhteellisen helppo käyttää ja hallinnoida. Yksi keskustelun jäsenistä toimii keskustelun puheenjohtajana ja päästä muut osallistumaan mukaan toimintaan. AC-kokous on mahdollista pitää yksityisenä tai julkisena. Keskustelijoiden on mahdollista käyttää videota, pelkkää ääntä, chattia tai whiteboardia, jolle on mahdollista kirjoittaa.

Sosiaaliset

Uskoisin, että AC on sosiaalisilta affordansseiltaan kaikista vahvimmilla. Se mahdollistaa hyvin monipuolista vuorovaikuttamista videosta, äänestä ja chattailusta lähtien. Lisäksi keskusteluun voi liittyä yhtä aikaa useampi ihminen, joten se on ihanteellinen ryhmätyöskentelylle. AC:tä on käytetty hyväksi ainakin OTTO- ja KOPRO-kurssilla, jossa se on mahdollistanut vuorovaikutteisen kommunikoinnin ilman, että meidän on kaikkien täytynyt olla läsnä yhtäaikaa. Erityisesti ruudunjakamistoiminto saa minulta kiitosta, silloin kun se hitaudeltaan suostuu toimimaan.  Toisaalta AC:hen liittyy myös negatiivisia sosiaalisia affordansseja. Se mahdollistaa sen, että yksi ryhmän jäsenistä saattaa joutua täysin paitsioon, jos yhteydet eivät toimikaan. Näin meille kävi hyvin usein KOPRO-kurssin kohdalla.

Pedagogiset

AC mahdollistaa paikasta riippumattoman ryhmätyöskentelyn, mutta myös videoiden tallentamisen myöhempää käyttöä varten. Näin ollen se toimii myös etäluentojen välineenä ja mahdollista itsenäisen opiskelun .

WordPress-blogin affordanssit

Aivan ensimmäiseksi täytyy pyytää mahdolliselta lukijalta anteeksi. Käsillä on kevään 2012 viimeiset opiskelutehtävät. Ikinä en ole yliopistourani aikana suorittanut näin montaa kurssia yhden kevään aikana, joten tässä vaiheessa alkaa olla paukut vähissä ja kesäloma ainut järkevä ajatus mielessä. Joten anteeksi tulevien kirjoitusten sekavutta ja todennäköistä turhanpäiväisyyttä. Ei vaan enää oikein pysty.

No pidemmittä puheitta tartun tähän viimeiseen esteeseen minun ja loman välillä eli affordansseihin. Affordanssit kertovat meille sen, mitä erilaiset sovellukset mahdollistavat. Affordanssi on käsitteeltämisen ja hahmottamisen työkalu, se paljastaa sovellusten hyödyt ja myös niiden mahdolliset haitat.  Affordanssit jaetaan tyypillisesti kolmeen eri kategoriaan: pedagogisiin, teknologisiin sekä sosiaalisiin affordansseihin. Teknologiset affordanssit liittyvät siihen, miten jotain sovellusta on mahdollista hallinnoida ja muokata sen mukaan, mitä sillä halutaan tehdä. Pedagogiset affordanssit näyttävät sen,  miten oppimiseen liittyvää käyttäytymistä voidaan mahdollistaa sovelluksen avulla. Toisin sanoen miten sovellus mahdollistaa oppimista. Sosiaaliset affordanssit viittavat niihin toimintoihin, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen syntymisen ja ylläpitämisen.

Tässä blogipostauksessa käsittelen joitakin WordPress-blogin affordansseja.

————————————————————————————————————————————————-

Pedagogiset

Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on ”konstruktiivinen prosessi: oppija on aktiivinen oppiainesta valikoiva, muokkaava ja sisäisten skeemojensa avulla tulkitseva subjekti” (Siljander, 2005, 209). Tällaisen oppimiskäsityksen mielessä pitämällä, on mahdollista löytää WordPress-blogista paljon oppimista tukevia ja mahdollistavia toimintoja. Blogi mahdollistaa itsenäisen tiedon rakentelun prosessin ja kategorioidensa avulla se muistuttaa mielen sisäisiä skeemoja.

WordPress-blogi ollut digitaalisen portfoliomme alustana, koska yksi sen affordansseista on oppimisprosessin seuraaminen ja reflektointi. Blogiin kirjoittaminen pakottaa oppijan käsitteellistämään ja analysoimaan asioita niin, että on ne ovat ymmärrettävässä muodossa muillekin kuin kirjoittajalle itselleen.

Sosiaaliset

WordPress-blogin sosiaaliset affordanssit liittyvät kommentoinnin ja linkittämisen mahdollistamiseen. Nämä molemmat mahdollistavat interaktiivisen vuorovaikuttamisen kirjoittajien välillä. Lisäksi se, että yhtä blogia voi hallinnoida useampi ihminen yhtä aikaa mahdollistaa yhteistyön tekemisen. Tämän olemme huomanneet KOPRO-kurssilla, jossa pidimme yhdessä blogia, jossa seurattiin projektimme edistystä.

Teknologiset

Blogi mahdollistaa oman tekstin tuottamisen ja sen julkaisemisen koko muulle maailmalle katseltavaksi. Blogi on mahdollista myös laittaa yksityiseksi tai salasanan taakse. Blogiin on tekstin lisäksi mahdollista lisätä erilaista multimediaa videoista ja kuvista lähtien. Itsekin olen käyttänyt tätä mahdollisuutta jonkin verran tämän vuoden aikana. WordPress mahdollistaa oman blogin ulkonäön muokkaamisen oman mielen mukaan. Oikeastaan lähes kaikki toiminnot on mahdollista muokata tekijänsä näköiseksi. Blogista saa oikein widget-hirviön, jos sellaista halajaa.

Yksi selkeä vika WordPressissä on: sen tekstintuottamisruutu on auttamattoman pieni, jos kirjoittaja haluaa tarkastella kirjoitustaan laajemmasta vinkkelistä. Tälläkin hetkellä tuotan tekstiä tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla, koska sen avulla on helpompi hahmottaa tekstiä kokonaisuutena.

————————————————————————————————————————————————–

Huhhuh. En edes uskalla laskea, montako kertaa tässä blogikirjoituksessa on käytetty sanaa ”mahdollistaa”.

TEL ja kevätväsymyksen kurimus

Kaikki muut koulutusteknologian perusopintojen kurssit ovat saaneet osakseen kommentointia blogissa paitsi vanha kunnon TEL eli Technology Enhanced Learning. Viimeisenä kurssina TEL ei jaksanut enää herättää minussa riemunkiljahduksia ja on aivan rehellisesti kärsinyt akuutista kevätväsymyksestä.

Kurssin idea on suunnitella ja rakentaa yhdessä kansainvälisen ryhmän kanssa nettikurssi, jonka toteutuksessamme hyödynnämme laajasti aiempia koutekin opintojamme. No nyt kurssialustamme on valmiihko ja sitä voi ihailla Wikispacesissa.  The Perfect Apple Pie-Wiki on kurssimme pääasiallinen alusta, jossa oppilaat voivat luoda ja muokata tuotoksiaan omissa ryhmissään. Työskentely kulkee OTTO-kurssilta tuttujen PBL-askelien mukaisesti.

TEL-kurssin alku tapahtui Second Lifessa, mutta sen jälkeen en ole juuri työskentelysaarellamme käynyt. Harmi sinänsä. Second life avatarini TinaThunder on kovin tyylikäs mimmi: